Suddenly
I catapult
to the
space
like
a rocket!
It is
exciting
yet not
scary
to travel
in the
speed
of light.
I feel
the fluttering
of air
on my skin,
the sensation
is huge,
and then
finally
I´m
there,
but
where?
It´s night
yet there
are no
stars,
just
hollowness
in the
neutral,
transparent
airy dark,
a lightly lit
dimension
beyond
time
and space,
it seems.
I feel relaxed
and close
my eyes to
enjoy a dream,
suddenly feeling
being strongly
pulled
back
again.
On my
way
I swiftly
avoid
a missile,
and I
quickly
pass
a time
where I
hear
an American
male
talking on
the radio.
It is that
old fashioned
sound
of the 40´s,
and soon
I´m back
on the ground
again.
Somebody
tries
to wake me
up
gently
waving
my ankles.
Not yet,
I say,
I want to
see
how
this dream
ends.
I wake up
and briefly
visit
a parallel
life,
I guess.
I live there
in a huge,
luxurious
apartment
with flatmates
I´ve ever met,
and then find
myself
in my
present
bedroom
set.
I see
my suitcase
there on
the bed,
and a few
intriguing
things
concerning
a trip
that is
next.
I wake up
in the
ordinary
world,
feeling
impressed,
renewed
and
refreshed
like
the earliest
bird.
Maybe what
I felt was
a dimensional
shift,
another gate
towards
sustainable
lightness.
**
Yhtäkkiä sinkoudun
avaruuteen
kuin raketti!
On jännittävää,
vaan ei pelottavaa
matkata
valon nopeudella.
Tunnen ilman
lepattavan ihollani,
aistimus on valtava,
ja sitten vihdoin
olen siellä,
vaan missä?
On yö,
mutta tähtiä
ei näy,
on vain tyhjyyttä
neutraalissa,
läpinäkyvässä,
ilmavassa pimeässä,
kevyesti valaistussa
ulottuvuudessa
ajan ja paikan
tuolla puolen,
vaikuttaa siltä.
Oloni on rento
ja suljen silmäni
nauttiakseni
unesta, kun
yhtäkkiä tunnen
miten minua
taas vedetään
voimalla takaisin.
Matkalla
väistän
nopeasti
ohjuksen,
ja ohitan
pikaisesti
ajan, jossa
kuulen
amerikkalaisen
miehen
puhuvan
radiossa
sillä 40-luvun
vanhanaikaisella
soundilla,
ja pian
olen taas takaisin
maan pinnalla.
Joku yrittää
herättää
minua
heilutellen
hellästi nilkkojani:
ei vielä,
sanon,
halua nähdä
miten tämä
uni päättyy.
Herään ja
vierailen lyhyesti
rinnakkaisessa
elämässä,
luulen.
Asun siellä
valtavassa
hohdokkaassa
asunnossa
kämppisten
kanssa, joita
en ole
koskaan tavannut,
ja sitten löydän
itseni
nykyisessä
makuuhuoneessani.
Näe matkalaukun
sängyllä,
ja muutamia
kiehtovia asioita
liittyen seuraavaan
reissuuni.
Herään
normaalissa
maailmassa
vaikuttuneena,
uudistuneena
ja virkeänä
kuin aikaisin lintu.
Ehkäpä koin
ulottuvuuksien välisen
siirtymän,
yhdenlaisen portin
kohden
pysyvää
keveyttä.
– Britta (“Deelia”) ©
Image/kuva: pixabay.com
Related poems / aiheeseen liittyvät runot:
New Flying Technique – Uusi lentotekniikka
Pastellit valot * Pastel Lights 